tiistai 11. helmikuuta 2014

senior night

Viime viikon torstaina meillä oli koripallon senior night, eli viimeinen kotipeli. Samalla tää oli meille myös kauden vika peli, sillä ei päästy playoffeihin asti. Senior night toimii niin, että ennen peliä meidän senioreiden, ja meidän vanhempien nimet kuulutettiin ja kerrottiin tulevaisuudensuunnitelmat (mulla hyvin kekseliäs koulujen loppuun suorittaminen Suomessa), saatiin valmentajilta kukkia ja kehystetty valokuva meistä senioreista, ja joukkueen underclassmen oli ostanut jokaiselle pienet lahjat. Tää lahja oli yhteiset liput Mainen yliopiston korispeliin, kynsilakka, hiuslenkkejä, ja kehystetty kuvakollaasi jokaisen pelikuvista. Pelattiin meidän viimeinen peli sarjan ykkössijalla olevaa joukkuetta vastaan, ja itehän oltiin jollain sijalla 13, eli kaikki odotti ihan epätasaista peliä ja naureskeli että tullaan häviämään reilusti. Toisin kuitenkin kävi; johdettiin melkein koko pelin ajan, mutta loppujen lopuksi hävittiin viidellä pisteellä. Oli tosi kurja lopettaa meidän kausi noin tiukalla tappiolla, varsikin tietäen, että voitto olis vienyt meidät playoffeihin. Samalla pelattiin kuitenkin kauden paras peli. Koko ilta oli tosi tunteellinen ja jo ennen peliä monilla oli kyyneleet silmäkulmissa. Pelin jälkeen ei muuta tehtykkään kun itkettiin kaikki silmät päästämme, sillä tiedettiin ettei päästä enää pelaamaan yhdessä.

Täällä pelaaminen oli ihan mahtavaa ja tosi erilaista kuin Suomessa. Täällä oikeesti nautin pelaamisesta. Se, että urheilu tapahtuu koulun yhteydessä, luo ihan erilaista tunnelmaa. Peleissä oli aina ihan huikea tunnelma, varsinkin kotipeleissä. Koko liikkasali täynnä ihmisiä, bändi ja cheerleaderit. Katsomo oli aina niin äänekäs, ja joukkue tiivis. High school spirit on vaan niin kokemisen arvoista! Harmittaa kovasti että meidän kausi on jo ohi. Onneks poikien joukkue on kuitenkin playoffeissa, eli pääsenpä ainakin vielä katsomon puolelta kokemaan koripalloa ja school spiritiä. Go Bucks!

Tuntuu ihan hullulta, että jo kaks liikuntakautta täällä on ohi. Aika kuluu niin nopeasti, että sitä on vaikeeta jopa ymmärtää. Kevätliikuntakausi alkaa vasta 1 huhtikuuta, joten mulla on onneksi aikaa myos miettiä mitä urheilulajia haluan harrastaa. Kaikki tytöt haluais että pelaisin softballia, kaikki pojat haluais että olisin baseball manageri, ja muutamat (+ hostäiti) haluais että harrastaisin yleisurheilua. Softball houkuttelis, sillä siihen mulla ei oo mahdollisuutta Suomessa, melkein kaikki mun kaverit pelaa sitä ja se on kuulemma tosi kivaa. Mulla ei kuitenkaan oo hajuakaan mitä siinä tehdään, ja toinen haittapuoli on myös se, että meidän koulun joukkue on ollut osavaltion mestarit nyt kahtena vuotena peräkkäin, eli taso on varmaan aika kova. Monet kuitenkin on sanonut että voidaan mennä yhessä harjottelemaan ennen kauden alkua, ja että pääsisin kuitenkin varsityyn yms... Noh en nyt kuitenkaan tiiä, mutta saattaa olla että kokeilen ja katon tykkäänkö siitä. Ehkä mulla onkin joku natural talent! Yleisurheilussa on monia lajivaihtoehtoja, ja luultavasti tekisin korkeus/pituushyppyä ja jotain juoksujuttua. Baseball manageria musta ei varmaan tule, sillä haluan itekin osallistua ja urheilla, en vain seisoskella kentän laidalla ja täyttellä vesipulloja haha.

Nyt kun ei oo enää koristreenejä, tuntuu ihan hassulta miten paljon vapaa-aikaa on. Koulun jälkeen voi vaan tulla suoraan kotiin ja rentoutua. Viikonloppuna oli ihanaa kun sai nukkua pitkään, eikä tarttenut herätä aamuseitsemältä treenejä varten, tai lähteä pelimatkalle. Mun viikonlopun yöunet olikin jotain 12 tunnin mittaisia, eli tyyliin puolet pitempiä mitä aina arkipäivinä. Lauantai-iltana mentiin viettelemään iltaa kaverille vähän isommalla porukalla. Oli pieniä mutkia matkassa ja ilta jäi vähän lyhyeksi, mutta oli kuitenkin ihan kivaa sen aikaa mitä ehdittiin hengailemaan. Sunnuntai-iltana vietettiin aikaa viiden hengen porukalla. Istuskeltiin ulkona poreammeessa, joka oli ihanaa sillä ilma oli kylmä ja vesi lämmintä. Tän jälkeen katottiin vielä leffaa ja syötiin. Huomenna lähdetään Taylorin ja Kimmyn kanssa pienelle road tripille, sillä mennään kattomaan poikien ekaa playoff peliä, joka on vieraspeli noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Perjantaina suunnitelmissa olis mennä lumilautailemaan, ja sitten alkaakin viikon mittanen loma!

Cheers,
Aino

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti